Mul ei oo tapana nimetä mun runoja,
Mutta tää on poikkeus,
Tästä alkaa poikkeus,
Koska en halua jättää postauksia otsikoitta.
Sanoisin tätä "uudeksi aluksi",
Mut ehkä tää on osa jatkotarinaa,
Koska kuka lukee instagramin kuvatekstejä,
Jos tarkoituksena on ihailla kuvia
Ehkä muutama, mut se ei riitä
Nyt oon tässä,
ehkä vähän eksyksissä,
Suoraa tietä kävelemässä,
Määränpäätä etsimässä,
Vaikka se on suoraan edessä.
En tarvii näkyvyyttä,
En oota menestystä,
Haluun vaan jakaa mun runoja alustalla,
Jossa teksti on ensisijalla, jossa kaikki jotka tulee tänne tulee tekstin takia,
Eikä vaan paina sydän -nappia
Ja lopulta sitä tekstiä ohita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti