Tohelo

Tohelon elo on toivotonta,

kun se metsästä etsii mansikoita

vaikka talvihan on vasta

Tohelo taisi tänne muuttaa jostain muusta maasta.

Tohelon koti on kävyn alla

vaan kävyn siirtyessä tohelon on

uuteen kotiin muutettava,

laukkunsa pakattava

vaikka männyn koloon itsensä nakattava

Mutta männyssä tikan koti jo on..

miten nyt käy Tohelon?

Onneksi kevät on jo tulossa

Niin Tohelo voi asua auringon valossa

Vaan kuka Tohelolle kertoa voisi,

että nyt niitä metsämansikoita oisi?

Untuvainen (kehtolaulu)

Kanervien kupeessa on keko pienoinen

siellä uinuu untuvainen

sekin ihan pikkuruinen

tai niin ainakin luulen,

kun kuulen

Untuvaisen hentoisen haukotuksen

ja hiljaisen kuorsauksen

välillä uniset silmät sen hetkeksi avautuu

hän ympärilleen tarkkailee, ja takaisin silmät sulkeutuu

Untuvainen uneen jälleen päätyy nyt

Pää tyynyyn nyt.

Lasketaan lampaita ennen nukkumaanmenoa

Lasketaan lampaita ennen nukkumaanmenoa

Yhdessä vierekkäin, niin kauan, että molemmat nukahtaa

Lasketaan lampaita yhdessä ja nukahdetaan

Mennään yhdessä siihen paikkaan, unien ihmemaa

Pysytään yhdessä tää ilta ja lasketaan lampaita

Koska tylsimmätkin asiat ovat maailman parhaita sun kanssa

Sinun kanssasi maanantaitkin tuntuvat perjantailta

Kanssasi kaikki vaan tuntuu pikkuisen paremmalta

Odotathan minua hetken, kun tahdon pysähtyä, jäädä hetkeksi vain tähän

Annathan minun ottaa silmilläni valokuvia sinusta

Ja arkisista hetkistä kanssasi, jotka eivät minusta tunnu lainkaan arkisilta

Koska koen ne kanssasi, eikä kanssasi mikään tunnu arjelta

Sunnuntaiaamu

Kaikessa rauhassa hiljaisena sunnuntaiaamuna

Silmät levänneet

Aukeavat

Katsovat taas

Näkevät

Saman maailman kuin muinakin päivinä

Lämpimän peiton alta nousseena

Kylmä ilmavirta

Ottaa syleilyynsä

Kuljettaa kohti alakertaa

Aamupalan luo

Ja sitten lenkille

Hyiseen ulkoilmaan

Jäädyttämään itsensä

Että pääsee sitten taas vaihteeksi
Sisälle sulamaan